Aivan karseeta jos tommonen on aikataulutettua pakollista ohjelmaa. Viikonloppusuunnitelmien jakaminen on spontaani asia ja perustuu omaan aloitteeseen.
Kiva kertoilla vaisusti että mummon/isän/serkun kummin kaiman hautajaiset on tossa lauantaina eikä juuri muuta mielessä , kun Pertti-Liisa Möttönen-Krutzheschauff on ensin fiilistellyt tulevan viikonlopun lapsiagilitytapahtumalla, mökkiviikonlopulla ja tyttöjen viini-illalla.
Ei hirveen kauan sitten oli juuri tämä tilanne, kun olin yhden perjantain ottanut vapaaksi että pääsee isoisän hautajaisiin ja multa kysästiin tiimipaltsussa, että "onkos kovatkin bileet tiedossa" ja tuli hiljasta kun sen jälkeen totesin, että "ihan hautajaisiin menossa, tuskin siellä kovin biletetään"
Sanoo vaan että ei ihmeempiä, perussettiä. Mutta onpa ärsyttävä tapa. En tykkää itse edes siitä, että kaikki kollegat pyörii kyselemässä koko perjantai-iltapäivän, kun olis kiva tehdä duunit nopsaan ja lähteä meneen.
Ei sinun ole mikään pakko kertoa suunnitelmistasi työporukalle jos et halua, ja "aion ottaa rauhallisesti ja rentoutua" on myös ihan hyväksyttävää. Ei tuon ole pakko olla kilpailu jossa sinulla on paremmat suunnitelmat kuin työkavereilla.
Jos joku rupee lepäily suunnitelmista tivaamaan et "Kai sä nyymi nyt jotain teet, kerro nyt!", niin tonkin voi halutessaan vetää läskiks ja kertoo että lepäät ihan sikana. "Meinaan olla koko vkl niin vetelänä sohvalla, et joku teistä saa tulla ma aamuna kaapimaan mut siitä irti ja virittää variksenpelättimen tukirangan mun vaatteiden sisään". Pikku jerryy vaan kaikille jää kiva maku. Ei tarvii tommosta ottaa niin vakavasti. Hyvää tonkin keksijä on ajatellut.
Juurikin, itse teen näin lähes aina perjantain social hourissa. Kerron että aion herätä ja käydä koiran kanssa ulkona kahvilla jos oikein villiksi heittäydyn.
Erona lähinnä etten ole vielä tähän mennessä tajunnut ahdistus. Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja palauttaa kotimaan maine maailmalla.
Meillä usein palaverit kertyy perjantaille, johtuen siitä että muut hommat usein on sillon vähemmällä. Sinällään ihan fine, kun etänä tehdään käytännössä kaikki perjantait niin ei tarvii missään tunkkaisessa kokoushuoneessa mähjöttää. Ja 2 viimeistä tuntia on aina tyhjänä jos haluaa lopettaa aiemmin.
Kuulostaa semmoselta työpaikalta, missä on muutenkin "hyvää pöhinää ja energistä synergiaa" niin sitä pidetään yllä "maksimoimalla sosiaalisuutta ja fokusoimalla itsensä kehittämiseen".
Ennenhän tämä vielä osattiin, indeksiä parannettiin siten että kaikki ryyppsivät porukalla ja kaikkien oli pakko ryypätä. Silloin saatiin aitoa hauskaa ja yhteenkuuluvutta
Jos käy ns. työpaikalla töissä, niin onhan se huomaavaista muita kohtaan, mutta jos tekee kotoota töitä, niin sama siinä on olla vaikka koko viikko samat sissijuustot jalkovälissä.
Oikein huomattu, vähän siitäkin syystä en välttis ole halukas kertomaan miten tanssittiin poikkiksen kanssa hitaita homobaarissa aamuyöllä, vaikka joku muu ’normaalimpi’ kertoisikin baarireissujensa kaikki käänteet
Antaa mennä vaan. Epäilen että loppuis nopeampaa koko tapa ku mätsää jonkun ÄIJÄN tarinoinnin yksityiskohtaisuuteen.
"Grindasin oikein söpöä nallekarhua tanssilattialla fantasioiden siitä miten otan ryijystä vauhtia illalla sängyssä. Siirryttiin kohtapuoliin nielurisapainia harjoittamaan..."
"ja eiköhän tämä ollut tässä tältä perjantailta" eikä koskaan enää.
Repesin täysin. Kuvittelin yhden vanhemman ÄIJÄN kuulemaan päähän. Retostelee aina kuinka Venäjällä käy huorissa ja miten hyviä huoria aina löytää. Samainen mies on todella homofobinen , myös lopetti muun muassa Judas Priestin kuuntelun kun kuuli laulajan suuntautumisen.
Sano seuraavalla kerralla että suunnittelet vetäväs käteen ja pelaavas elden ringiä.
Jengi lakkaa puhumasta sun nähden viikonloppusuunnitelmistaan tyystin.
Kokemusta on.
Onpas ahdistavan kuulosta. Kertoo myös työympäristöstä aika paljon negatiivista jos tuon tapaista ”rupattelua” pitää väkisin laittaa kalenteriin. Ei jatkoon.
Kai tuollainen on vapaaehtoinen?
"Ihan normisettiä. Cittarin ja Alkon kautta kotiin. Korkki auki perjantaina klo 17.30. Appiukko hakee vaimon ja lapset mummolaan klo 19.00. Sunnuntaina sitten tasoittelua ja paikkojen siivoomista. Mummolasta palaavalle perheelle kukkia ja karkkipussit Ärrältä."
"Lähden Tallinnaan, siellä ei mirkku motkota. Ulos laivasta, taksi alle, tyttö päälle, pussit tyhjiksi, markan känni. Vaimolle konvehteja kivaan paperiin. Homma on siinä. Takaisin sinne Pasilaan."
Ei tuo kyllä aluksikaan kuulosta kivalta. Mitä kenenkään vapaa-ajan suunnitelmat kuuluu työkavereille. Mitä työtä teet, jossa on tämän tyyppisiä palavereja?
Kuulostaa joltain modernilta ja leikkisältä softatalolta, joiden hiearkiattoman työyhteisön pikkupomot on yleensä niitä kaikkein kamalimpia mikromanagereita joiden on pakko olla jotenkin uudistamassa työpaikkakulttuuria.
Nää on niitä samoja joissa on kelluvat työpisteet, jokaisella linked in täynnä motivaatiolauseita ja omakehua, ynnä muuta roskaa.
Luojalle kiitos vanhanaikaisesta teollisuuden alan organisaatiosta, työukoista ja jäyhistä insinöörimiehistä.
Kaikki on superia ja coolia. Ollaan niin edistyksellisiä että. Joka torstai pitää iltapäivän kahvitauko olla teamsissa että tulee yhteisöllisyyttä, kameraa ei ole vaadittu koska totesin työskenteleväni alasti. Linkedin täsmää myös, pikkupomot ja isommat pomot haistelee toisten pieruja ja jakaa päivityksiä. Oman tiimin tyypit haaveilee lopareista ja paremmista hommista. Onneks on perjantai ja kaljaa.
Vastaavissa tilanteissa olen sanonut, että ei ole muuta elämää, kuin työ. Ei ole pyydetty sen jälkeen keskustelemaan mistään tuommoisesta. Onko paha, kun väittämä pitää paikkansa? Muista asoista on kyllä ihan lukava keskustella.
Onhan se vähän paha, jos ei elämässä ole muuta sisältöä. Mutta jos se johtuu siitä että ylitöitä ym. on ihan vitusti niin se on työpaikan vika eikä sinun.
Varmaankin osittain ylitöistä johtuen. Vapaapäivät tulee aina levättyä. Jos mökille jaksaa lähteä niin kalastan paljon. Arkipäivisin katson tiede-dokkareita ja jos on intoa niin pelailen jotain. Läpäisinkö testin? :D
Luulisi että nuo ajat ovat jo kauan sitten menneet. 1990- luvulla pomolla oli Grande idee että mennäänpä porukalla kerran viikossa pubiin. Niinkuin olisin vapaa-aikanikin halunnut jakaa samojen naamojen kanssa.
Ekalla kerralla otin vaimon ja yhden hänen ystävänsä mukaan. Eipä tullut toista kertaa.
Kerran viikossa alkais kyllä sylettään. Kerran puoleen vuoteen vielä menisi, olettaen että firma/pomo maksaa ainakin pari kierrosta. Voi niitten jälkeen häipyä sitten kun on "kiireitä".
Voi pojat!
Edellises firmassa meillä oli 1h dailyt missä jokainen tyyppi firmassa kertoi päivän tekemiset ja joka perjantai meillä oli viikon päättäjäiset 3h pakollinen 15-18 palaveri jossa jokainen sai kertoa viikon saavutuksista ja sitten muuten vaan lässytellä :).
Voin kuvitella sun ahdistuksen paineita tossa tilanteessa ja minulla oli sama ... en jää ränttää siit firmast mut voisit kokeilla puhua tosta esimehelle tai sit vaan vastaat "istua sohvalla" :D ?
jaaaa ... ja jos kehtasit lintsata niin toimari laitto slackissä viestiä :D siis en voi kuvailla sanoilla kuinka syöpämäistä se oli. Onneks en oo enään siellä
Viikottainen tiimipalaveri jossa pitää kertoa mitä työnalla ja onnistumiset. Vittu. ”Normisettiä ei mitään normaalista poikkeavaa” Sama vastaus aina ja loput palaverista voi pelata vaikka pokemonia.
Tää on kyllä ihan pimee ryhmäytymiskuvio.
Toki jossain voi tietysti olla et tämmönen on vaan muodostunut tavaksi? Mut jos meillä ehdotettais tämmöstä nii sanoisin että vittuku on pimeetä touhua.
Aika tuttua. Itsellä pohjoismainen tiimi, niin huomannut että varsinkin tanskalaisilla on joku avautumisfetismi. Viikonloppukuviot avataan tarkasti, mutta enemmän aina hämmentää kun ne spontaanisti kertoo lääkärireissuista ja vaivoista. Mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta jos joku käy mammografiassa. Onneksi kukaan ei vaadi minua avautumaan jos sanon että mulla on ”doctor’s appointment” ja olen poissa iltapäivästä. Vaikka kävisin verikokeissa niin ei se niille kuulu mitenkään.
nää tän tyyliset jutut on ihan perseestä, väkisin jotenki yritetään muka lisätä hyvinvointia ja todellisuudessa aiheuttaa vaan stressiä ellet sit oo oikeesti tosi energinen ja avoin henkilö joka tykkää puhua itsestään.
Jotenkin aika vaivaannuttavaa. Jos itse olisin tommoisessa työpaikassa pyrkisin varmaan jotenkin vaan heittämään jotain todella yleistä tai ylimalkaista läppää viikonlopun suunnitelmista. Ei oo mikään pakko kertoa noin isolle porukalle omia juttuja. Todella outoa, että on oikein aikataulutettu ja osana viikoittaista työrupeamaa. Mieluummin siinä parin tai läheisimmän työkaverin tai sen pikku porukan kanssa kukin jutustelee työnteon aikana (viikolla kuten aina) ja tulee luontavammin sekä normaalimmin esille jos silloin kokee halua jakaa muille omia henkilökohtaisia suunnitelmiaan koskien viikonloppua.
Aika useissa paikoissa on ns. "Iltapäiväkahvi" palavereita varattu. Onneksi ne ei ole yleensä pakollisia, eikä niissä ole tuollaista viikonloppusuunnitelma-agendaa.
Jauha paskaa?
"Lähdetään kavereiden kanssa yksityiskoneella Alpeille laskettelemaan - kentällä odottaa pari Porschea ja Ferrari vuokralle viikonlopuksi. Missi-vaimo ei ehdi mukaan niin pitää ottaa tyttöystävä..."
Nyt voidaan jo varmaan muutenkin ihan turvallisesti todeta että nämä ”Tiimin yhteishengen kohottaminen Teamsin välityksellä” -tyyppiset saatanan turhat ylimääräiset palaverit kuuluivat kevääseen 2020, ei niillä tee yhtään mitään enää toukokuussa 2022.
Meillä monesti maanantain tiimipalaverissa käydään viikonlopun kuulumiset läpi. Useasti olen vastannut "en tehnyt yhtään mitään", ja ei ketään ole tuntunut haittaavan. Työn ulkopuolella on lupa palautua.
Tämä olis miun mielestä paljon terveempi vaihtoehto tälle viikonloppusuunnittelulle. Itse ainakin semmonen tyyppi, etten suunnittele etukäteen vapaapäiviä. Teen jotain, jos teen. Jos en tee, ainakin olen levännyt.
Jos tuo on sillai oikeasti määritelty, että nimen omaan siitä jutellaan, niin minusta täysin asiatonta. Ei kuulosta lainkaan kivalta.
Meillä helposti menee perjantaisin viimeisen palaverin loppu sellaiseksi jutusteluksi, johon tuo sopii, mutta ei missään nimessä viralliseksi agendaksi.
Jos tuo oikeasti kiusaa, yhteys esimieheen, tai sitten HR:n. Tai jos on pokkaa ja sopii omaan sosiaaliseen statukseen työpaikka, niin voi kieltäytyä osallistumasta - sekä kertomasta ja/tai kuuntelemasta.
Ite vetäisin jotenkin lekkeriksi koko homman ja keksisin ihan niin päättömiä juttuja viikonlopun ratoksi vaikka oikeasti tuijottaisinkin vaan seinää kotona.
Meillä on ma palaverissa ennen varsinaisia asioita viikonlopun kuulumiset joihin menee ihan reilusti aikaa. Parempi mielestäni noin päin, tulee työkaverit tiimissä tutummaksi niin ihan kivaa. Aika tunkki olisi erikseen kutsua tuollainen paltsu.
"Perjantaina aloittelen muutamalla viivalla kokaiinia duunissa, sen jälkeen viagra huuleen ja mökkiorgioihin, lauantaina LSD laput naamaan ja sunnuntaina keräilen energiaa taas uuteen viikkoon'
Meillä koitettiin kans tollasta perjantaisin mutta niistä luovuttiin silleen orgaanisesti että kukaan vaan ei parin kerran jälkeen enää vaivautunut paikalle. Siellä se on edelleen outlookissa toistuvana viikottaisena zoom-kalenterikutsuna, johon kukaan ei mene.
Perjantai-illaksi oon suunnitellu eräänlaista markkinointikampanjaa millä saadaan käyrä nousuun.
Lauantai-aamuksi ennustetaan jonkinlaista taantumaa mutta siitä selvitään terävillä lisäinvestoinneilla.
Sunnuntaina ihmetellään sitten vähän kassavajetta ja puntaroidaan toimivia exit-strategioita.
Olen tehnyt periaatepäätöksen, etten osallistu pupuleikkeihin, piirileikkeihin tai muuhun Hyvä ja Innovatiivinen Pöhinä -juttuihin.
Kaikki vihaa niitä ja jokainen toivoo, että joku muukin kieltäytyisi tai sanoisi ääneen että ootteko te nyt tosissanne.
Töissä tehdään töitä ja voidaan toki myös jutella mukavia - omaehtoisesti. Jos aletaan velvoittaa osallistumaan pupuleikkeihin niin sitten täytyy käydä esimiehen kanssa toimenkuva uudelleen läpi.
Onpa raivostuttavan kuuloista roskaa jälleen, mutta mitäpä ei työnantajat nykypäivänä keksi työntekijöiden elämän pahentamiseksi. Herää heti kysymys yrittääkö yritys jo kartoittaa ja valvoa työntekijöiden "palautumista" ja elämäntyyliä tällaisen hassuttelupalaverin kautta.
Kyllähän kaikki normot pääsevät pätemään "lauantaina reipas pyörälenkki ja sitten lasten kanssa ikeaan lihapullille", mutta entä jos omat harrastukset ovat tyyliin "heti kun palaveri loppuu niin lentokoneella Damiin ja sienipäissään sunnuntaihin asti" ? Täytyykö vapaa-ajastakin tehdä teennäinen kuka on tehokkain ja -upein yhteiskunnan tukipylväs kilpailu?
Siis käyn mää lenkillä ja punttisalilla, mut niitä ois vähän turha mainita kun käyn lenkillä joka päivä muutenkin. Eli itselle liikunnallisuus on osa arkea eikä mikään suunnitelma tai tapahtuma.
Mut joo voishan tota alkaa mainita joka kerta miten tänäkin viikonloppuna tulee käveltyä vähintään 5km kumpikin päivä 🤣
No aivan. Itsellä myös hyvin tylsää viikonloppuelämää nykyisin ja aina oikeastaan samoja rutiineja, siksi heittäisin varmaan aivan läskiksi nuo palaverit. Pelkkää sodoma ja gomorraa viikonloput puheiden mukaan. Kokkelia nokkaan ja ilotalon kautta jne.
Et osallistu. Ei siinä sen kummempaa. Meillä on kuulemma palaverit kielletty perjantaisin klo:12 eteenpäin, jos ei ole kriittistä tarvetta(tuotannon varmistus).
Meillä tämä rituaali vedetään maanantai-aamuna , joka on viikon ainoa hetki, kun kaikki pn toimistolla. Kerron yleensä puuhailleeni nikkarointihommia tai lasten harrastusjuttuja, vaikka todellisuudessa olisin kuosannut koko viikonlopun.
Kuulostaa ihan hyvältä siinä mielessä, että on jokin työstä irrallinen kevennys mistä puhutaan. Hyvältä siis esim. siksi että etätöissä ollessa etenkin sellanen random-lärpättely on aika harvassa. Mitä nyt Teams, Slack tai muu laulaa. Mutta vaihteleva aihe vois olla mielekkäämpi ja työntekijöiden ideoista lähtöisin, eikä mielellään missään nimessä pakollinen.
Otan rennosti, näen kavereita, voisi ulkoilla, käyn treenaamassa, ajateltiin käydä illalla ulkona, ajateltiin varata ravintolasta pöytä, taidan olla ihan vain kotona.
Valitse näistä kolme joka viikolle, kerro hieman eri järjestyksessä. Tuskin se mikään cooliuskilpailu on.
Tuli fläsärit siitä kun pistin pystyyn perjantaipullat, eli jokainen tuo vuorollaan jotain pientä purtavaa perjantain iltapäiväkahveille. Tyyliin pussillinen gifflareita tai pullavan puolipitko.
No menikö ehkä yksi kierros, kun yksi mamma tuo kakkua. Seuraavaksi tuli artesaanimunkkia/äkkiä tein aamulla mokkapaloja/you name it. Ostin sit firman laskuun marianne-keksejä ja pullaperjantai jäi historiaan. Tosin yhteinen kahvitilaisuus jäi, joten jotain hyvää.
Miksi ihmiset tekee näistä isoja asioita. Ihan hyvin voi vastata totuudenmukaisesti että pelaan pleikkaa koko viikonlopun, juon kalijaa ja en tee vittu mitään rakentavaa.
Tämä. Ei se mikään kisa ole, vastaa mitä huvittaa.
Tosin itelläkin meni aikaa siihen että uskalsin täntyyppisissä tilanteissa alkaa kertomaan, että nuolen yhtä jääkuutioita ja toista pidän nyrkissä ja näin saan tutkittua kumpi sulaa ensin. Se on ihan hienoinen vihje siitä, että vapaa-aikani ei kuulu teille.
Vastaa vain "Ihana viikonloppu edessä, näen kavereita, syön hyvin ja rentoudun. Ei mitään kummempaa, mutta niin tärkeää tän raskaan työviikon jälkeen! Eikö niin? ;);)", vaikka pelaisit "vaan" pleikkaria tms. Kukaan ei varmaan ala kyselemään kummempia ja ei tarvitse itse stressata tuollaisesta pippelin venyttelystä. Ei tollasen ison porukan tarvii tietää yhtään mitään mitä sä teet. Tietysti kasvotusten voi rupatella niitä ja näitä, koska se on kohteliasta, mutta toi on aika kamala käytäntö pistää ryhmän eteen.
Tuollainen järjestely voi helposti ajaa jonkun heikon siihen tilanteeseen, että stressaa koko ajan sitä, että pitää saada keksittyä jotain "mielenkiintoista" viikonlopuksi ja sitten ei ole onnellinen, kun pitää suorittaa aktiviteetteja, joita ei oikeasti haluisi tehdä. Tää kuluttaa vaan turhaan rahaa ja henkisiä resursseja, kaikki noi on sitten pois asioilta, jotka oikeasti rentouttais ko. ihmistä ja näin parantais tuottavuutta töissä. Ihan kuin ihmisen ei ole oikein viettää "tylsää" viikonloppua.
Ei kuulosta edes aluksikaan kivalta, vaan lähinnä väärille raiteille ohjautuvalta tai ohjatulta työyhteisöltä. Sano muille vaan rennosti (mutta jämäkästi), että sinulla ei ole mitään tarvetta avata yksityiselämääsi/viikoloppusuunnitelmiasi kaikille muille. Kieltäydyt siis kohteliaaksi katsomallasi tavalla, joka sopii työyhteisöösi.
Työnantajallahan ei direktio-oikeutensa puitteissa ole luonnollisestikaan mitään sanomista tähän ja jo pelkkä se, että tällainen "yksityiselämäpalaveri" tehdään ikään kuin työn puitteissa ja osana työtä, on juridisesti melko epäilyttävää.
Työt on töitä ja yksityiselämä yksityiselämää. Jos joku ne haluaa yhdistää, siitä vaan, mutta pakko ei ole. Ihmiset, jotka haluavat jakaa elämäänsä, tekevät sen omaehtoisesti ja valitsemiensa toisten ihmisten kanssa ja näin muodostuu hyviä ihmissuhteita. Jos ihmiset pakotetaan tähän, ei siitä seuraa mitään mitään hyvää kenellekään, kuten jokainen aivan varmasti tietää.
Toista näkökulmaa:
Työpaikoissa on nyt koronan jälkeen etätyön yleistyttyä se ongelma, että esim uudet työntekijät eivät välttämättä puhu kollegoille mistään muusta kuin työasioista. Tällainen foorumi on varmaan tästä syystä perustettu, korvaamaan yhteisiä lounaita. Kieltämättä kiusallista, mutta selvästi firma on jotain yrittänyt tehdä, että työntekijät tutustuisivat toisiinsa (etenkin uudet).
Tuo 30 min on firmalle myös aika iso satsaus taloudellisesti. 26 tuntia per tekijä vuodessa. Jos firmassa on 50 työntekijää ja kunkin työntekijän keskilaskutus on 50€/h niin puhutaan 65000€ investoinnista per vuosi.
Mulla kävi just näin. Alotin ensimmäisessä "oikeessa" työpaikassa ivuosi sitten. Se on koodaushomma, 100% etänä. Samalla alotti 5 muuta työntekijää, meiän tiimi käytännössä uusia työntekijöitä 90%. Kommunikaation taso tiimissä oli ainoastaan dailyt jossa raportoidaan mitä on tehty tiimin leadille. Keskustelu yleisesti työstä tai koodauksesta täysin olematonta, puhumattakaan muusta juttelusta. Ei ryhmähenkeä ja työkaverit on ikoneita ruudulla.
Oon tän takia koettanu järkätä erilaisia vapaaehtosia foorumeita keskustelulle tai hengailulle. Esim "kahvihuonekanava" slackiin, perjantaisin vapaaehtonen hengailu google meet, ja kerran viikossa pidettävä 2-10min esitelmä täysin vapaavalintaisesta aiheesta yhen dailyn lopuksi. Ne on toimineet vaihtelevalla menestyksellä, mutta ainakin on tullu tiimi edes vähän tutuksi niiden kautta.
Jos jollain on ehdotuksia etänä tiimihengen kehittämiseen niin kertokaa ihmeessä.
Mun mielestä 100% etänä tiimiyttäminen ei tule onnistumaan. Erilaiset piirileikit ei toimi kaikille ja osa jättäytyy aina reunalle, osa mukana sosiaalisen paineen takia.
Kaikista parhaiten meidän uuden, pääosin etänä olevan tiimin kanssa on toiminut jos jengin saa raahattua aina välillä paikalle. Vaikka ei olis edes mitään kunnon ohjelmaa, jo lounastukset jne pikkujutut auttaa. Tai perjantaikaljat ja muu epäformaali. Tarpeeksi monta kertaa kun ihmiset näkee ja tutustuu, niin alkaa arki rullaamaan luonnostaan.
Parasta on kahden tai muutaman hengen puhelut työn lomassa jotain työasiaa ratkoessa. Jos ei ole älytön kiire niin usein juttu siirtyy työasioista myös muihin asioihin. Kaikki aikataulutettu, varsinkin aamusin, ei toimi ikinä ja tuntuu väkinäiseltä. Jos firma haluaa jutustelua ja tutustumista niin työtehtäviä voi antaa yhteisesti pareille tai ryhmille niin että he itse tekevät työnjaon.
Nii, ne on ollu kyllä mukavimpia! Ongelma on että työhommat on aika yksilökohtasia (kaikki koodaa mutta eri paikkoja). Ja jos tarvii neuvoa ni ei tule muilta uusilta työntekijöiltä kysyttyä, koska ne ei osaa auttaa.
Ei tuon ole tarkoitus olla "kivaa" vaan ylläpitää sosiaalisia kontakteja ja väkisin luoda ryhmähenkeä. Nyt tiedät mitä sun työkaverit harrastelee ja löytyy puheenaiheita.
Tämän vastakohta on olla etätöissä puhumatta toiselle ihmiselle kuukausitolkulla ja ryhmähenki täys 0.
Tätä ryhmäyttymistä ei yleensä tapahdu luonnostaan vaan joku sen hoitaa. Jos haluat tehokasta ryhmätyöskentelyä niin teet sen vaikka väkisin.
Omassa työyhteisössä järjestin joka perjantaisen juttelutuokion. Kutsuun lisäsin, että osallistuminen vapaaehtoista riippuen omasta aikataulusta tai fiiliksestä. Tapaamisessa ei ole mitään agendaa ja juttua lentää oikein hyvin se 30 minuuttia. Mielestäni jos puhutaan hyvistä työntekijöistä, ovat he sellaisia jotka ottaa myös vastuuta yleisestä ilmapiiristä, mikä tarkoittaa myös sitä että osataan jutella ihan tavallisista asioista, eikä istuta palavereissa mykkänä. Kuuluu ihan normaaleihin käytöstapoihin vaikka kommentoida jotain esitettyä asiaa ihan lyhyesti ettei puhujalle jää paska fiilis.
Kai se riippuu vähän työstäkin miten tarpeellisia tällaiset ovat. Omassa duunissa on erittäin tärkeää että kommunikaatio ja luottamus pelaa kaikkien kanssa niin sen takia itse ajattelen, että tällaiset juttelutuokiot ovat myös tärkeitä. Päivittäisen työn lomassa ei ehdi juurikaan jutella muusta kuin työasioista, niin on selkeämpää että otetaan se tietty aika viikosta kun voidaan jutella niitä näitä ja oppia tuntemaan toisiamme.
Työskentelen ulkomailla tosin ja mielestäni työkulttuuri on huomattavasti rennompi täällä sosiaalisessa mielessä. Töitä tehdään kyllä tunnollisesti ja tehokkaasti, mutta on silti täysin ok olla oma itsensä ja esittää omia ajatuksia. Toisinkuin Suomessa ollessa, persoonan esilletuominen ja yleinen juttelu tuntui olevan jotenkin paheksuttavaa ja turhaa. Suomalaiset ajattelevat usein olevansa tosi hyviä työntekijöitä, mutta heitä ei kuitenkaan kiinnosta kommunikoida työkavereiden kanssa tai tuntea heitä edes pintapuolisesti. Ihan perusjuttuja jotka eivät näemmä ole kantautuneet pohjoiseen asti.
Sun pitää vaan ottaa pää pois perseestä.
Juu, kaikki tommonen pakotettu hässääminen on ärsyttävää **jos** sulla on sosiaaliset tarpeet tyydytetty näin etätyön aikana. Itsellä on tiettyjän kolleegojen kanssa tommosia kahvi/hengaus paltsuja pitkin viikkoa niin sosiaaliset tarpeet tulee tyydytettyä, mutta toiset ei harrasta noita ja niille tommonen yksi tapaaminen mikä ei liity työhän on tärkeää. Sun ei ole pakko osallistua siihen jos ei tunnu siltätai voit lähteä nopsaa jos ei kiinnosta mitä Maija-Liisa ja Homo-Petteri tekee viikonloppuna. Sitten siellähän ei ole pakko jakaa tekemisiään jos ei tahdo. Jos sulla on sellanen fiilis että on pakko keksiä jotain coolia niin se on ihan sun omien korvien välissä. Moni siellä paltsussa ei varmaan edes kuuntele kunnolla mitä muut sanoo.
Kuulostaa tosi tyhmältä tollanen perinne. Mut tosiaan komppaan muita, että miksei vois vaan sanoa tyyliin että aikoo rentoutua sarjoja katsellen. Mua ei ainakaan yhtään haittaisi sanoa tollasta ku se on totuus kuitenkin. En tee koskaan mitään crazya viikonloppuisin, enkä nää ite siinä mitään outoa/paheksuttavaa.
Joo ei kuulosta kivalta. Vapaaehtoisena jos myös puheenaihe olisi vapaaehtoinen, se vois menetellä, mutta ei kenenkään vapaa-aika kuulu työkavereille/työnantajalle jos ei halua jakaa.
Meillä esimies saattaa joskus spontaanisti palaverin päätteeksi kysellä lomasuunnitelmista tai viikonlopusta, muistaa kyllä mainita että pakko ei ole avautua ja monesti suurin osa on hiljaa, ne kertoo jotka haluaa. Tää on ihan ok.
Lisäks meillä on etätyöaikoina järkätty pari vapaamuotoista ja vapaehtoista Teams-kahvitaukoa, joissa voi lätistä kuulumisia tai puhua jostain mielenkiintoisesta työhön liittyvästä jos siltä tuntuu. Nämä on ollu ihan mukavia kun ei oo pakollista.
Suosittelen, että ehdotat esimiehelle tuon kokouksen lopettamista tai puheenaiheiden vapauttamista. Kamalaa työajan hukkaamista jos osa kokee ahdistavana eikä ole oikeasti rentoa tiimin sosiaalista kanssakäymistä.
Itse olin työpaikan järjestämällä englannin kurssilla, joka alkoi joka kerta sillä, että piti kertoa yksityiskohtaisesti miten viikonloppu oli mennyt. Introverttinä ja yksinäisyydestä kärsivänä se oli kaikkea muuta kuin hauskaa. Miten olisit saanut kertomuksen siitä, että vedit kaljaa, pelasit ja istuit yksin tietokoneella koko viikonlopun. Ja joka kerta sama tarina uudestaan, kun toiset kertoilivat kyläilyistään ja yhteisistä harrastuksistaan, tai kesämökkeilyistä ja matkusteluista.
Lopetin kurssin kesken, kun tunsin kärsineeni tarpeeksi.
No ei ny tommosia voi pakottaa. Sanoo sitten jotain "vedän perseet, seuraava". Ehkä olisin itse rohkeampi ja sanoisin vain että "kattoo nyt mitä keksin, mutta omapa on asiani." ehkä se menisi perille.
Kuulostaa kyl ahdistavalta tavalta. Varsinkin kun siel on väkisin se yks joka raportoi koko viikonloppuna Instaan muutenkin, niin kuunnella vielä sen selitykset samalla.
Aika usein ideat tähän tulee sellaisilta suorittajilta, joiden elämä vastaa menestyvän ihmisihanteen hyväksyttäviä raameja. Ainakin päälipuolin. Samanlaisia tullut koettua ja kun itse tykkää puuhata kotona eikä olla joka päivä sosialisoimassa tai hankkimassa valtavia kokemuksia, vaikuttaa muihin verrattuna väkisinkin oudolta.
”Ajattelin ajaa simulaattoria ja katsoa Formuloita. ” aiheuttaa pitkän hiljaisuuden.
Pitäs varmaan alkaa käydä brunssilla ja laskettelemassa Sveitsissä niin olisi hyväksyttävää tekemistä.
Mitä ihmettä eikai tuommoinen palaveri voi pakollinen olla. On meilläkin ihan kalenterikutsulla teams palavereja kahvitauoille että voi vaikka vkl suunnitelmista höpistä, mutta ei ole kenenkään pakko sinne tulla.
"Base-hyppään kajakin kanssa suoraan kosken kuohuihin. Virkistävän melomisen jälkeen pyöräilen 250km metsässä fatbikella kalliokiipeilemään. Kallion huipulta paikannan ja ammun lounaaksi villisian. Sillai saa kivasti lauantaiaamun kulumaan."
Kerro että ostit uuden frisbeen ja meinaat mennä heittää fribaa. Fiilistelet uuden kiekon luvattuja lento-ominaisuuksia ja millä väylällä meinaat sitä kiskoo. Kyllä ne pian oppii ettei sulta kannata jatkossa kysyä mitään.
Ongelma on vaan siinä et rispiikolffin harrastajia on niin paljon et tästäkin porukasta varmaan 2-3 ainakin kokeillu. Huonolla tuurilla joku kova harrastaja ja sit pitää puhua ummet ja lammet aiheesta joka ei kiinnosta.
Terveisin edellisessä firmassa jatkuvasti piti kuunnella Frisbeegolf-juttuja.
Oma ikuisuusproggis on kiipeilyretki Himalajan korkeimmalle huipulle. Matka paikanpäälle polkupyörällä tietenkin kuten se kova ruotsalainen hemmo teki 80-luvulla.
No hyi. Meilläkin oli ryhmäpalaveri perjantai-iltapäivällä, joten aika luonnollisesti sen ohella kysyttiin suunnitelmia. Musta tuntuu, että porukka vähän luovutti kun vastaus on aina jotakuinkin "eipä ihmeempiä, lepäilen ja ehkä nään tuttuja"
Sit ne pari vähän samanhenkisempää voi kuulla peliostoksesta jota meinasin mättää menemään tai ties mitä
Ajattelin käydä ensin kävelyttämässä koiran. Sen jälkeen ajattelin käydä Prismassa ja ostaa lohta ja suklaata. Ehkä myös uudet pefletit saunaan kun on tilipäiväkin. Sitten ajattelin mennä kotiin ja vaihtaa kissanhiekat ettei tarvitse niitä sitten myöhemmin viikonloppuna enää miettiä. Ajattelin myös katsoa telkkaria perjantai-iltana. Lauantaina ajattelin nukkua pitkään mutta ei erityisen pitkään. Sitten joudun varmaan kynimään takapihaa jotta siellä viitsii istua nyt kun säät lämpenee.” jne jne. Kerro _kaikki_ kun kerta kysytään 🤷♂️
Meillä tehty mun mielestä fiksusti. Perjantaisin noin klo 14 ilmestyy herkkuja kahviautomaattien lähistölle. Ketään sinne ei koskaan käsketä mutta jännästi ne suklaat, keksit ja pullat vetävät magneetin lailla toimistojen väen paikalle ja höpöttämään.
Invasion of Privacy.
Ei todellakaan tarvitse kertoa omia asioita koko poppoolle,kerrot vaan lyhyesti ja ytimekkäästi että minun yksityisasiani eivät kuulu muille.
Näköjään ei sovi enää nykyajan työelämään Suomessa että työnantaja yrittää ryhmäyttää porukkaa kun joku siitäkin ahdistuu. Alkaa olla tilanne kriittinen kun ihmispelko (vai ihmisviha?) on mennyt niin pitkälle ettei työkavereille haluta puhua edes vapaa-ajan suunnitelmista, joka kuulostaa aiheena sen verran kevyeltä että ei luulisi olevan kenellekkään ongelma.
Siis miks valitat jostain 15 min asiasta. Sano vaikka että oot myyjä niin luot olosuhteet huomioon ottaen semmosen vkpl että kun kysymys tulee, oot valmiina? Riippuu tietenkin missä työskentelet.
”Juon pullon Leijonaa, pelaan jotain ja loppuaika menee runkkaillessa. Kysykää toki jos haluatte kuulla tarkemmin”.
"ennen kuin kukaan kysyy niin neljä-viis kertaa päivässä"
”Ja juu, hardcore furry inflation matskua. Joka kerta. Deviantartista.”
"ai perkele että sillä lentää. Pitääkin tästä nyt mennä, tulen ihan kohta"
Seis lain nimessä
Näitä tulemisia ei stop merkitkään pysäytä
Seis tai SPOL! Askelkin niin liikutte!
"Tossa on chatti täytettynä matskulla."
Turhaan käytätte noita lainausmerkkejä...
Kaikki tietää että deviantart on kieltäny hardcoren. e621 on se oikea sivu. 👌
On kohtuullinen määrä leijonaa.
Tää oli paras vastaus.
Olisi outo työpaikka, jos ei tuota voisi kertoa.
"Paljonko meni viimeksi aikaa ison käärmeen kurmottamiseen?" "...niin ja sama kysymys Elden Ringiä koskien."
Pidän tästä henkilöstä.
"Selaan työpaikkailmoituksia"
Tää on hyvä.
Ja Reddittiä
Aivan karseeta jos tommonen on aikataulutettua pakollista ohjelmaa. Viikonloppusuunnitelmien jakaminen on spontaani asia ja perustuu omaan aloitteeseen. Kiva kertoilla vaisusti että mummon/isän/serkun kummin kaiman hautajaiset on tossa lauantaina eikä juuri muuta mielessä , kun Pertti-Liisa Möttönen-Krutzheschauff on ensin fiilistellyt tulevan viikonlopun lapsiagilitytapahtumalla, mökkiviikonlopulla ja tyttöjen viini-illalla.
Ei hirveen kauan sitten oli juuri tämä tilanne, kun olin yhden perjantain ottanut vapaaksi että pääsee isoisän hautajaisiin ja multa kysästiin tiimipaltsussa, että "onkos kovatkin bileet tiedossa" ja tuli hiljasta kun sen jälkeen totesin, että "ihan hautajaisiin menossa, tuskin siellä kovin biletetään"
Monttubileet
Haha, siinä vois mennä monella luu kurkkuun :D
Noista kahdesta vaihtoehdoista saattaisin valita hautajaiset.
Sanoo vaan että ei ihmeempiä, perussettiä. Mutta onpa ärsyttävä tapa. En tykkää itse edes siitä, että kaikki kollegat pyörii kyselemässä koko perjantai-iltapäivän, kun olis kiva tehdä duunit nopsaan ja lähteä meneen.
Ei sinun ole mikään pakko kertoa suunnitelmistasi työporukalle jos et halua, ja "aion ottaa rauhallisesti ja rentoutua" on myös ihan hyväksyttävää. Ei tuon ole pakko olla kilpailu jossa sinulla on paremmat suunnitelmat kuin työkavereilla.
Tämä. Mutta saa myös ahdistua sosiaalisesta kanssakäymisestä ja vuodattaa redditissä.
Jos joku rupee lepäily suunnitelmista tivaamaan et "Kai sä nyymi nyt jotain teet, kerro nyt!", niin tonkin voi halutessaan vetää läskiks ja kertoo että lepäät ihan sikana. "Meinaan olla koko vkl niin vetelänä sohvalla, et joku teistä saa tulla ma aamuna kaapimaan mut siitä irti ja virittää variksenpelättimen tukirangan mun vaatteiden sisään". Pikku jerryy vaan kaikille jää kiva maku. Ei tarvii tommosta ottaa niin vakavasti. Hyvää tonkin keksijä on ajatellut.
Nimenomaan! Täällä taas suomalaiset smalltalkkaajat ajautumassa eksistentiaaliseen kriisiin kun pitäs kertoa 2-3 lausetta vapaa-ajasta.
Juurikin, itse teen näin lähes aina perjantain social hourissa. Kerron että aion herätä ja käydä koiran kanssa ulkona kahvilla jos oikein villiksi heittäydyn. Erona lähinnä etten ole vielä tähän mennessä tajunnut ahdistus. Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja palauttaa kotimaan maine maailmalla.
Sanot joka kerta vaan "Masturbaatio ja vaatteiden mankelointi", oli mitä tahansa suunnitelmia oikeasti.
Toivottavasti ei yhtä aikaa. Huomaan tässä sangen kivuliaan hasardin.
Ohjeet epäselvät, olen nyt jalkavälistä sileä mutta lakanat on ryppyisiä ja tahmeita
> Kuulostaa varmaan aluksi ihan kivalta, eiks joo? Ei todellakaan kuulosta. Itse varmaan vain valehtelisin jotain ympäripyöreää.
Voi myös sanoa suoraan, että ei kuulu muille.
Pakkososiaalisuus on paskan työpaikan merkki ja perjantaipalaverit ovat saatanasta.
Meillä usein palaverit kertyy perjantaille, johtuen siitä että muut hommat usein on sillon vähemmällä. Sinällään ihan fine, kun etänä tehdään käytännössä kaikki perjantait niin ei tarvii missään tunkkaisessa kokoushuoneessa mähjöttää. Ja 2 viimeistä tuntia on aina tyhjänä jos haluaa lopettaa aiemmin.
Kuulostaa semmoselta työpaikalta, missä on muutenkin "hyvää pöhinää ja energistä synergiaa" niin sitä pidetään yllä "maksimoimalla sosiaalisuutta ja fokusoimalla itsensä kehittämiseen".
Tämä on ehdottomasti joku HR kyselyn pohjalta kehitetty tempaus jolla pyritään parantamaan jotain yhteenkuuluvuuden indeksiä.
Ennenhän tämä vielä osattiin, indeksiä parannettiin siten että kaikki ryyppsivät porukalla ja kaikkien oli pakko ryypätä. Silloin saatiin aitoa hauskaa ja yhteenkuuluvutta
Tämä kulkee myös nimellä toksinen positiivisuus. Aivan helvetin myrkyllistä.
Dynaamisen työyhteisön avaimet
Täh? Eli malliesimerkki miten käytetään paljon hienoja sanoja sanomatta käytännössä yhtään mitään 😂😂
Jätkä käyttää hymiöitä.
Emojeita *
Juu ihan ite
Älä käytä täällä.
48h videopelejä ja hikisissä kalsareissa makoilua kunnes viimeistään sunnuntaina joutuu suihkun kautta koisimaan.
Ja aamulla töihin. Muuta neuvoa ei tule.
Onko se suihku jotenkin pakollinen?
Jos käy ns. työpaikalla töissä, niin onhan se huomaavaista muita kohtaan, mutta jos tekee kotoota töitä, niin sama siinä on olla vaikka koko viikko samat sissijuustot jalkovälissä.
Eiköhän se lopu, jos joka perjantai kerrot, että: "Riipasen kovat kännit ja ajan sitten vaimon ja lapset kirveen kanssa lumihankeen."
On vähän heikko tuo lumihangen seutu tähän aikaan vuodesta, kun en ihan Inarissa sentään asu 😅
Nimimerkistä päätellen ei ole kyllä vaimoja tai lapsiakaan (☞ﾟ∀ﾟ)☞
Oikein huomattu, vähän siitäkin syystä en välttis ole halukas kertomaan miten tanssittiin poikkiksen kanssa hitaita homobaarissa aamuyöllä, vaikka joku muu ’normaalimpi’ kertoisikin baarireissujensa kaikki käänteet
Antaa mennä vaan. Epäilen että loppuis nopeampaa koko tapa ku mätsää jonkun ÄIJÄN tarinoinnin yksityiskohtaisuuteen. "Grindasin oikein söpöä nallekarhua tanssilattialla fantasioiden siitä miten otan ryijystä vauhtia illalla sängyssä. Siirryttiin kohtapuoliin nielurisapainia harjoittamaan..." "ja eiköhän tämä ollut tässä tältä perjantailta" eikä koskaan enää.
Repesin täysin. Kuvittelin yhden vanhemman ÄIJÄN kuulemaan päähän. Retostelee aina kuinka Venäjällä käy huorissa ja miten hyviä huoria aina löytää. Samainen mies on todella homofobinen , myös lopetti muun muassa Judas Priestin kuuntelun kun kuuli laulajan suuntautumisen.
Sano seuraavalla kerralla että suunnittelet vetäväs käteen ja pelaavas elden ringiä. Jengi lakkaa puhumasta sun nähden viikonloppusuunnitelmistaan tyystin. Kokemusta on.
Eikö ne tykänny elden ringistä?
No ei vissiin. Jääneet varmaan jumiin johonki ekaan pomoon tai jotain.
Onpas ahdistavan kuulosta. Kertoo myös työympäristöstä aika paljon negatiivista jos tuon tapaista ”rupattelua” pitää väkisin laittaa kalenteriin. Ei jatkoon.
Totta, etenkin jos on hieman anti-sosiaalinen
Kai tuollainen on vapaaehtoinen? "Ihan normisettiä. Cittarin ja Alkon kautta kotiin. Korkki auki perjantaina klo 17.30. Appiukko hakee vaimon ja lapset mummolaan klo 19.00. Sunnuntaina sitten tasoittelua ja paikkojen siivoomista. Mummolasta palaavalle perheelle kukkia ja karkkipussit Ärrältä."
"Lähden Tallinnaan, siellä ei mirkku motkota. Ulos laivasta, taksi alle, tyttö päälle, pussit tyhjiksi, markan känni. Vaimolle konvehteja kivaan paperiin. Homma on siinä. Takaisin sinne Pasilaan."
Paree olla vapaaehtoinen, sillä muuten rikotaan perustuslaissa määritettyä yksityisyyden suojaa. No, jos siitä alkaa sanoa niin on ”hankala tyyppi”…
Ei tuo kyllä aluksikaan kuulosta kivalta. Mitä kenenkään vapaa-ajan suunnitelmat kuuluu työkavereille. Mitä työtä teet, jossa on tämän tyyppisiä palavereja?
Kuulostaa joltain modernilta ja leikkisältä softatalolta, joiden hiearkiattoman työyhteisön pikkupomot on yleensä niitä kaikkein kamalimpia mikromanagereita joiden on pakko olla jotenkin uudistamassa työpaikkakulttuuria.
Jep niin kuulostaa. Onneksi ei ole tarvinnut niissä työskennellä.
Nää on niitä samoja joissa on kelluvat työpisteet, jokaisella linked in täynnä motivaatiolauseita ja omakehua, ynnä muuta roskaa. Luojalle kiitos vanhanaikaisesta teollisuuden alan organisaatiosta, työukoista ja jäyhistä insinöörimiehistä.
Kaikki on superia ja coolia. Ollaan niin edistyksellisiä että. Joka torstai pitää iltapäivän kahvitauko olla teamsissa että tulee yhteisöllisyyttä, kameraa ei ole vaadittu koska totesin työskenteleväni alasti. Linkedin täsmää myös, pikkupomot ja isommat pomot haistelee toisten pieruja ja jakaa päivityksiä. Oman tiimin tyypit haaveilee lopareista ja paremmista hommista. Onneks on perjantai ja kaljaa.
Vastaavissa tilanteissa olen sanonut, että ei ole muuta elämää, kuin työ. Ei ole pyydetty sen jälkeen keskustelemaan mistään tuommoisesta. Onko paha, kun väittämä pitää paikkansa? Muista asoista on kyllä ihan lukava keskustella.
Onhan se vähän paha, jos ei elämässä ole muuta sisältöä. Mutta jos se johtuu siitä että ylitöitä ym. on ihan vitusti niin se on työpaikan vika eikä sinun.
Varmaankin osittain ylitöistä johtuen. Vapaapäivät tulee aina levättyä. Jos mökille jaksaa lähteä niin kalastan paljon. Arkipäivisin katson tiede-dokkareita ja jos on intoa niin pelailen jotain. Läpäisinkö testin? :D
No, onhan tuossa sisältöä.
Itekkin tuppaan ottamaan vähän liian helposti lisävuoroja jopa samalle päivälle, ellei ole jotain sovittua menoa.
Juu välillä tulee suostuttua, vaikka tuntuu ettei välttämättä jaksais. Esimiehet taitaa spotata yesmanit helposti.
Luulisi että nuo ajat ovat jo kauan sitten menneet. 1990- luvulla pomolla oli Grande idee että mennäänpä porukalla kerran viikossa pubiin. Niinkuin olisin vapaa-aikanikin halunnut jakaa samojen naamojen kanssa. Ekalla kerralla otin vaimon ja yhden hänen ystävänsä mukaan. Eipä tullut toista kertaa.
Kerran viikossa alkais kyllä sylettään. Kerran puoleen vuoteen vielä menisi, olettaen että firma/pomo maksaa ainakin pari kierrosta. Voi niitten jälkeen häipyä sitten kun on "kiireitä".
Voi pojat! Edellises firmassa meillä oli 1h dailyt missä jokainen tyyppi firmassa kertoi päivän tekemiset ja joka perjantai meillä oli viikon päättäjäiset 3h pakollinen 15-18 palaveri jossa jokainen sai kertoa viikon saavutuksista ja sitten muuten vaan lässytellä :). Voin kuvitella sun ahdistuksen paineita tossa tilanteessa ja minulla oli sama ... en jää ränttää siit firmast mut voisit kokeilla puhua tosta esimehelle tai sit vaan vastaat "istua sohvalla" :D ?
Mitä perkelettä pakollinen palaveri perjantaina klo 18 asti? Sakkoja sille joka ton on keksiny
jaaaa ... ja jos kehtasit lintsata niin toimari laitto slackissä viestiä :D siis en voi kuvailla sanoilla kuinka syöpämäistä se oli. Onneks en oo enään siellä
Perjantaipalaveri 15-18 olisi kyllä välittömän irtisanoutumisen paikka.
Viikottainen tiimipalaveri jossa pitää kertoa mitä työnalla ja onnistumiset. Vittu. ”Normisettiä ei mitään normaalista poikkeavaa” Sama vastaus aina ja loput palaverista voi pelata vaikka pokemonia.
Ei kuulosta pakolliselta palaverilta.
Paitsi jos skippaat, niin tulee ylimääräinen 1-on-1, että kun "et tunnu osallistuvan tiimin keskusteluihin"
Häh. Pistän itse declineä vaan jos palikset ei vaikuta tärkeiltä. Onneksi tiimissä on yhteinen ymmärrys että palaverit = paha.
Hyi vittu kuulostaa ahdistavalta. Mä pyrin pitämään työn ja vapaa-ajan eriteltynä niin mun työkavereiden ei tartte tietää mitä viikonloppusin teen.
"Mä aion juoda 2-300 olutta"
Hah, paskaa, vaihda työpaikkaa. Office sarjaan tuo sopisi, ei oikeaan työelämään.
tämä!
Tää on kyllä ihan pimee ryhmäytymiskuvio. Toki jossain voi tietysti olla et tämmönen on vaan muodostunut tavaksi? Mut jos meillä ehdotettais tämmöstä nii sanoisin että vittuku on pimeetä touhua.
Aika tuttua. Itsellä pohjoismainen tiimi, niin huomannut että varsinkin tanskalaisilla on joku avautumisfetismi. Viikonloppukuviot avataan tarkasti, mutta enemmän aina hämmentää kun ne spontaanisti kertoo lääkärireissuista ja vaivoista. Mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta jos joku käy mammografiassa. Onneksi kukaan ei vaadi minua avautumaan jos sanon että mulla on ”doctor’s appointment” ja olen poissa iltapäivästä. Vaikka kävisin verikokeissa niin ei se niille kuulu mitenkään.
Vinkki: sano vaan "appointment", ei työkaverien tarvi tietää että ootko menossa lääkärille vai työhaastatteluun.
Onpas pimeää touhua. En tykkää tuosta että vapaa-ajan yksityisiä asioita tuodaan työpaikalle.
nää tän tyyliset jutut on ihan perseestä, väkisin jotenki yritetään muka lisätä hyvinvointia ja todellisuudessa aiheuttaa vaan stressiä ellet sit oo oikeesti tosi energinen ja avoin henkilö joka tykkää puhua itsestään.
Kuka ikinä tuollaisenkin on keksinyt sietäisi saada korvilleen
Jotenkin aika vaivaannuttavaa. Jos itse olisin tommoisessa työpaikassa pyrkisin varmaan jotenkin vaan heittämään jotain todella yleistä tai ylimalkaista läppää viikonlopun suunnitelmista. Ei oo mikään pakko kertoa noin isolle porukalle omia juttuja. Todella outoa, että on oikein aikataulutettu ja osana viikoittaista työrupeamaa. Mieluummin siinä parin tai läheisimmän työkaverin tai sen pikku porukan kanssa kukin jutustelee työnteon aikana (viikolla kuten aina) ja tulee luontavammin sekä normaalimmin esille jos silloin kokee halua jakaa muille omia henkilökohtaisia suunnitelmiaan koskien viikonloppua.
Aika useissa paikoissa on ns. "Iltapäiväkahvi" palavereita varattu. Onneksi ne ei ole yleensä pakollisia, eikä niissä ole tuollaista viikonloppusuunnitelma-agendaa.
Jauha paskaa? "Lähdetään kavereiden kanssa yksityiskoneella Alpeille laskettelemaan - kentällä odottaa pari Porschea ja Ferrari vuokralle viikonlopuksi. Missi-vaimo ei ehdi mukaan niin pitää ottaa tyttöystävä..."
Sitten joka palaverin kohokohta on sun hassunhauskat tarinat
Eikähän ne jossain vaiheessa lopu - palaverit tai tarinat...
Nyt voidaan jo varmaan muutenkin ihan turvallisesti todeta että nämä ”Tiimin yhteishengen kohottaminen Teamsin välityksellä” -tyyppiset saatanan turhat ylimääräiset palaverit kuuluivat kevääseen 2020, ei niillä tee yhtään mitään enää toukokuussa 2022.
Yhteishenki on menetetty jo aikoja sitten.
Meillä monesti maanantain tiimipalaverissa käydään viikonlopun kuulumiset läpi. Useasti olen vastannut "en tehnyt yhtään mitään", ja ei ketään ole tuntunut haittaavan. Työn ulkopuolella on lupa palautua.
Tämä olis miun mielestä paljon terveempi vaihtoehto tälle viikonloppusuunnittelulle. Itse ainakin semmonen tyyppi, etten suunnittele etukäteen vapaapäiviä. Teen jotain, jos teen. Jos en tee, ainakin olen levännyt.
Jos tuo on sillai oikeasti määritelty, että nimen omaan siitä jutellaan, niin minusta täysin asiatonta. Ei kuulosta lainkaan kivalta. Meillä helposti menee perjantaisin viimeisen palaverin loppu sellaiseksi jutusteluksi, johon tuo sopii, mutta ei missään nimessä viralliseksi agendaksi. Jos tuo oikeasti kiusaa, yhteys esimieheen, tai sitten HR:n. Tai jos on pokkaa ja sopii omaan sosiaaliseen statukseen työpaikka, niin voi kieltäytyä osallistumasta - sekä kertomasta ja/tai kuuntelemasta.
Näitä aina yritetään, kun joku tosi innokas HR henkinen voimistuu liikaa. Surutta vaan poistat varauksen kalenterista.
Ite vetäisin jotenkin lekkeriksi koko homman ja keksisin ihan niin päättömiä juttuja viikonlopun ratoksi vaikka oikeasti tuijottaisinkin vaan seinää kotona.
Meillä on ma palaverissa ennen varsinaisia asioita viikonlopun kuulumiset joihin menee ihan reilusti aikaa. Parempi mielestäni noin päin, tulee työkaverit tiimissä tutummaksi niin ihan kivaa. Aika tunkki olisi erikseen kutsua tuollainen paltsu.
"Vetäsen kunnon kännit ja katson europliisut"
"Perjantaina aloittelen muutamalla viivalla kokaiinia duunissa, sen jälkeen viagra huuleen ja mökkiorgioihin, lauantaina LSD laput naamaan ja sunnuntaina keräilen energiaa taas uuteen viikkoon'
Meillä koitettiin kans tollasta perjantaisin mutta niistä luovuttiin silleen orgaanisesti että kukaan vaan ei parin kerran jälkeen enää vaivautunut paikalle. Siellä se on edelleen outlookissa toistuvana viikottaisena zoom-kalenterikutsuna, johon kukaan ei mene.
”Kaljaa, netflixii ja varmaan runkkaan aika paljon. Just niin mahtavaa kun miltä se kuulostaa” loppuu palaverit aika nopee
Perjantai-illaksi oon suunnitellu eräänlaista markkinointikampanjaa millä saadaan käyrä nousuun. Lauantai-aamuksi ennustetaan jonkinlaista taantumaa mutta siitä selvitään terävillä lisäinvestoinneilla. Sunnuntaina ihmetellään sitten vähän kassavajetta ja puntaroidaan toimivia exit-strategioita.
Olen tehnyt periaatepäätöksen, etten osallistu pupuleikkeihin, piirileikkeihin tai muuhun Hyvä ja Innovatiivinen Pöhinä -juttuihin. Kaikki vihaa niitä ja jokainen toivoo, että joku muukin kieltäytyisi tai sanoisi ääneen että ootteko te nyt tosissanne. Töissä tehdään töitä ja voidaan toki myös jutella mukavia - omaehtoisesti. Jos aletaan velvoittaa osallistumaan pupuleikkeihin niin sitten täytyy käydä esimiehen kanssa toimenkuva uudelleen läpi.
Oletan että et ole missään duunarialalla, kun tämmöisiä on? Onko näihin osallistuminen pakollista?
Onpa raivostuttavan kuuloista roskaa jälleen, mutta mitäpä ei työnantajat nykypäivänä keksi työntekijöiden elämän pahentamiseksi. Herää heti kysymys yrittääkö yritys jo kartoittaa ja valvoa työntekijöiden "palautumista" ja elämäntyyliä tällaisen hassuttelupalaverin kautta. Kyllähän kaikki normot pääsevät pätemään "lauantaina reipas pyörälenkki ja sitten lasten kanssa ikeaan lihapullille", mutta entä jos omat harrastukset ovat tyyliin "heti kun palaveri loppuu niin lentokoneella Damiin ja sienipäissään sunnuntaihin asti" ? Täytyykö vapaa-ajastakin tehdä teennäinen kuka on tehokkain ja -upein yhteiskunnan tukipylväs kilpailu?
Siis käyn mää lenkillä ja punttisalilla, mut niitä ois vähän turha mainita kun käyn lenkillä joka päivä muutenkin. Eli itselle liikunnallisuus on osa arkea eikä mikään suunnitelma tai tapahtuma. Mut joo voishan tota alkaa mainita joka kerta miten tänäkin viikonloppuna tulee käveltyä vähintään 5km kumpikin päivä 🤣
No aivan. Itsellä myös hyvin tylsää viikonloppuelämää nykyisin ja aina oikeastaan samoja rutiineja, siksi heittäisin varmaan aivan läskiksi nuo palaverit. Pelkkää sodoma ja gomorraa viikonloput puheiden mukaan. Kokkelia nokkaan ja ilotalon kautta jne.
Et osallistu. Ei siinä sen kummempaa. Meillä on kuulemma palaverit kielletty perjantaisin klo:12 eteenpäin, jos ei ole kriittistä tarvetta(tuotannon varmistus).
Meillä tämä rituaali vedetään maanantai-aamuna , joka on viikon ainoa hetki, kun kaikki pn toimistolla. Kerron yleensä puuhailleeni nikkarointihommia tai lasten harrastusjuttuja, vaikka todellisuudessa olisin kuosannut koko viikonlopun.
Kuulostaa ihan hyvältä siinä mielessä, että on jokin työstä irrallinen kevennys mistä puhutaan. Hyvältä siis esim. siksi että etätöissä ollessa etenkin sellanen random-lärpättely on aika harvassa. Mitä nyt Teams, Slack tai muu laulaa. Mutta vaihteleva aihe vois olla mielekkäämpi ja työntekijöiden ideoista lähtöisin, eikä mielellään missään nimessä pakollinen.
Kossu pakkaseen, nyrkillinen voita perseeseen ja käpy suuhun. Siinähän se menee.
Otan rennosti, näen kavereita, voisi ulkoilla, käyn treenaamassa, ajateltiin käydä illalla ulkona, ajateltiin varata ravintolasta pöytä, taidan olla ihan vain kotona. Valitse näistä kolme joka viikolle, kerro hieman eri järjestyksessä. Tuskin se mikään cooliuskilpailu on.
Tuli fläsärit siitä kun pistin pystyyn perjantaipullat, eli jokainen tuo vuorollaan jotain pientä purtavaa perjantain iltapäiväkahveille. Tyyliin pussillinen gifflareita tai pullavan puolipitko. No menikö ehkä yksi kierros, kun yksi mamma tuo kakkua. Seuraavaksi tuli artesaanimunkkia/äkkiä tein aamulla mokkapaloja/you name it. Ostin sit firman laskuun marianne-keksejä ja pullaperjantai jäi historiaan. Tosin yhteinen kahvitilaisuus jäi, joten jotain hyvää.
”Pilveä olis tarkotus poltella Pekan kanssa.”
[удалено]
Kyllä tuo on kaikkea muuta kuin normi. Jonkun häiriytyneen hr-hyypiön tai pikkupomon tapa kiusata työntekijöitä.
Miksi ihmiset tekee näistä isoja asioita. Ihan hyvin voi vastata totuudenmukaisesti että pelaan pleikkaa koko viikonlopun, juon kalijaa ja en tee vittu mitään rakentavaa.
Tämä. Ei se mikään kisa ole, vastaa mitä huvittaa. Tosin itelläkin meni aikaa siihen että uskalsin täntyyppisissä tilanteissa alkaa kertomaan, että nuolen yhtä jääkuutioita ja toista pidän nyrkissä ja näin saan tutkittua kumpi sulaa ensin. Se on ihan hienoinen vihje siitä, että vapaa-aikani ei kuulu teille.
Menossa jonkun läheisen hautajaisiin ja ei huvita puhua siitä eikä pahemmin kiinnosta valehdellakaan mitä meinaa tehä. Ei kiva
Vastaa vain "Ihana viikonloppu edessä, näen kavereita, syön hyvin ja rentoudun. Ei mitään kummempaa, mutta niin tärkeää tän raskaan työviikon jälkeen! Eikö niin? ;);)", vaikka pelaisit "vaan" pleikkaria tms. Kukaan ei varmaan ala kyselemään kummempia ja ei tarvitse itse stressata tuollaisesta pippelin venyttelystä. Ei tollasen ison porukan tarvii tietää yhtään mitään mitä sä teet. Tietysti kasvotusten voi rupatella niitä ja näitä, koska se on kohteliasta, mutta toi on aika kamala käytäntö pistää ryhmän eteen. Tuollainen järjestely voi helposti ajaa jonkun heikon siihen tilanteeseen, että stressaa koko ajan sitä, että pitää saada keksittyä jotain "mielenkiintoista" viikonlopuksi ja sitten ei ole onnellinen, kun pitää suorittaa aktiviteetteja, joita ei oikeasti haluisi tehdä. Tää kuluttaa vaan turhaan rahaa ja henkisiä resursseja, kaikki noi on sitten pois asioilta, jotka oikeasti rentouttais ko. ihmistä ja näin parantais tuottavuutta töissä. Ihan kuin ihmisen ei ole oikein viettää "tylsää" viikonloppua.
Ei kuulosta edes aluksikaan kivalta, vaan lähinnä väärille raiteille ohjautuvalta tai ohjatulta työyhteisöltä. Sano muille vaan rennosti (mutta jämäkästi), että sinulla ei ole mitään tarvetta avata yksityiselämääsi/viikoloppusuunnitelmiasi kaikille muille. Kieltäydyt siis kohteliaaksi katsomallasi tavalla, joka sopii työyhteisöösi. Työnantajallahan ei direktio-oikeutensa puitteissa ole luonnollisestikaan mitään sanomista tähän ja jo pelkkä se, että tällainen "yksityiselämäpalaveri" tehdään ikään kuin työn puitteissa ja osana työtä, on juridisesti melko epäilyttävää. Työt on töitä ja yksityiselämä yksityiselämää. Jos joku ne haluaa yhdistää, siitä vaan, mutta pakko ei ole. Ihmiset, jotka haluavat jakaa elämäänsä, tekevät sen omaehtoisesti ja valitsemiensa toisten ihmisten kanssa ja näin muodostuu hyviä ihmissuhteita. Jos ihmiset pakotetaan tähän, ei siitä seuraa mitään mitään hyvää kenellekään, kuten jokainen aivan varmasti tietää.
Jätä osallistumatta jos ahdistaa
Toista näkökulmaa: Työpaikoissa on nyt koronan jälkeen etätyön yleistyttyä se ongelma, että esim uudet työntekijät eivät välttämättä puhu kollegoille mistään muusta kuin työasioista. Tällainen foorumi on varmaan tästä syystä perustettu, korvaamaan yhteisiä lounaita. Kieltämättä kiusallista, mutta selvästi firma on jotain yrittänyt tehdä, että työntekijät tutustuisivat toisiinsa (etenkin uudet). Tuo 30 min on firmalle myös aika iso satsaus taloudellisesti. 26 tuntia per tekijä vuodessa. Jos firmassa on 50 työntekijää ja kunkin työntekijän keskilaskutus on 50€/h niin puhutaan 65000€ investoinnista per vuosi.
Mulla kävi just näin. Alotin ensimmäisessä "oikeessa" työpaikassa ivuosi sitten. Se on koodaushomma, 100% etänä. Samalla alotti 5 muuta työntekijää, meiän tiimi käytännössä uusia työntekijöitä 90%. Kommunikaation taso tiimissä oli ainoastaan dailyt jossa raportoidaan mitä on tehty tiimin leadille. Keskustelu yleisesti työstä tai koodauksesta täysin olematonta, puhumattakaan muusta juttelusta. Ei ryhmähenkeä ja työkaverit on ikoneita ruudulla. Oon tän takia koettanu järkätä erilaisia vapaaehtosia foorumeita keskustelulle tai hengailulle. Esim "kahvihuonekanava" slackiin, perjantaisin vapaaehtonen hengailu google meet, ja kerran viikossa pidettävä 2-10min esitelmä täysin vapaavalintaisesta aiheesta yhen dailyn lopuksi. Ne on toimineet vaihtelevalla menestyksellä, mutta ainakin on tullu tiimi edes vähän tutuksi niiden kautta. Jos jollain on ehdotuksia etänä tiimihengen kehittämiseen niin kertokaa ihmeessä.
Mun mielestä 100% etänä tiimiyttäminen ei tule onnistumaan. Erilaiset piirileikit ei toimi kaikille ja osa jättäytyy aina reunalle, osa mukana sosiaalisen paineen takia. Kaikista parhaiten meidän uuden, pääosin etänä olevan tiimin kanssa on toiminut jos jengin saa raahattua aina välillä paikalle. Vaikka ei olis edes mitään kunnon ohjelmaa, jo lounastukset jne pikkujutut auttaa. Tai perjantaikaljat ja muu epäformaali. Tarpeeksi monta kertaa kun ihmiset näkee ja tutustuu, niin alkaa arki rullaamaan luonnostaan.
Parasta on kahden tai muutaman hengen puhelut työn lomassa jotain työasiaa ratkoessa. Jos ei ole älytön kiire niin usein juttu siirtyy työasioista myös muihin asioihin. Kaikki aikataulutettu, varsinkin aamusin, ei toimi ikinä ja tuntuu väkinäiseltä. Jos firma haluaa jutustelua ja tutustumista niin työtehtäviä voi antaa yhteisesti pareille tai ryhmille niin että he itse tekevät työnjaon.
Nii, ne on ollu kyllä mukavimpia! Ongelma on että työhommat on aika yksilökohtasia (kaikki koodaa mutta eri paikkoja). Ja jos tarvii neuvoa ni ei tule muilta uusilta työntekijöiltä kysyttyä, koska ne ei osaa auttaa.
Jos tuo on duunipaikan suurin ongelma niin kaikki on hyvin.
Otat ehkä vähän liikaa paineita asiasta..
"en mitään" on vakiovastaus oli suunnitelmia tai ei. Hyvin harvoin on sellaista mitä kiinnostaa kertoa
Kuulostaa kaikin puolin typerältä ajanhukalta. Onneksi yksinyrittäjänä ei tarvitse osallistua tuommoisiin.
Ei tuon ole tarkoitus olla "kivaa" vaan ylläpitää sosiaalisia kontakteja ja väkisin luoda ryhmähenkeä. Nyt tiedät mitä sun työkaverit harrastelee ja löytyy puheenaiheita. Tämän vastakohta on olla etätöissä puhumatta toiselle ihmiselle kuukausitolkulla ja ryhmähenki täys 0. Tätä ryhmäyttymistä ei yleensä tapahdu luonnostaan vaan joku sen hoitaa. Jos haluat tehokasta ryhmätyöskentelyä niin teet sen vaikka väkisin.
Omassa työyhteisössä järjestin joka perjantaisen juttelutuokion. Kutsuun lisäsin, että osallistuminen vapaaehtoista riippuen omasta aikataulusta tai fiiliksestä. Tapaamisessa ei ole mitään agendaa ja juttua lentää oikein hyvin se 30 minuuttia. Mielestäni jos puhutaan hyvistä työntekijöistä, ovat he sellaisia jotka ottaa myös vastuuta yleisestä ilmapiiristä, mikä tarkoittaa myös sitä että osataan jutella ihan tavallisista asioista, eikä istuta palavereissa mykkänä. Kuuluu ihan normaaleihin käytöstapoihin vaikka kommentoida jotain esitettyä asiaa ihan lyhyesti ettei puhujalle jää paska fiilis. Kai se riippuu vähän työstäkin miten tarpeellisia tällaiset ovat. Omassa duunissa on erittäin tärkeää että kommunikaatio ja luottamus pelaa kaikkien kanssa niin sen takia itse ajattelen, että tällaiset juttelutuokiot ovat myös tärkeitä. Päivittäisen työn lomassa ei ehdi juurikaan jutella muusta kuin työasioista, niin on selkeämpää että otetaan se tietty aika viikosta kun voidaan jutella niitä näitä ja oppia tuntemaan toisiamme. Työskentelen ulkomailla tosin ja mielestäni työkulttuuri on huomattavasti rennompi täällä sosiaalisessa mielessä. Töitä tehdään kyllä tunnollisesti ja tehokkaasti, mutta on silti täysin ok olla oma itsensä ja esittää omia ajatuksia. Toisinkuin Suomessa ollessa, persoonan esilletuominen ja yleinen juttelu tuntui olevan jotenkin paheksuttavaa ja turhaa. Suomalaiset ajattelevat usein olevansa tosi hyviä työntekijöitä, mutta heitä ei kuitenkaan kiinnosta kommunikoida työkavereiden kanssa tai tuntea heitä edes pintapuolisesti. Ihan perusjuttuja jotka eivät näemmä ole kantautuneet pohjoiseen asti.
Sun pitää vaan ottaa pää pois perseestä. Juu, kaikki tommonen pakotettu hässääminen on ärsyttävää **jos** sulla on sosiaaliset tarpeet tyydytetty näin etätyön aikana. Itsellä on tiettyjän kolleegojen kanssa tommosia kahvi/hengaus paltsuja pitkin viikkoa niin sosiaaliset tarpeet tulee tyydytettyä, mutta toiset ei harrasta noita ja niille tommonen yksi tapaaminen mikä ei liity työhän on tärkeää. Sun ei ole pakko osallistua siihen jos ei tunnu siltätai voit lähteä nopsaa jos ei kiinnosta mitä Maija-Liisa ja Homo-Petteri tekee viikonloppuna. Sitten siellähän ei ole pakko jakaa tekemisiään jos ei tahdo. Jos sulla on sellanen fiilis että on pakko keksiä jotain coolia niin se on ihan sun omien korvien välissä. Moni siellä paltsussa ei varmaan edes kuuntele kunnolla mitä muut sanoo.
Ajattelin tehdä sitä sun tätä enimmäkseen ehkä sitä. Samaa mantraa ite toistanut. Ehkä koitan ottaa kosken korvaa tai jotain.
En osallistuisi, kai siinä kutsussa on Decline.
Kerro ihan rehellisesti mitä aijot tehdä, vaikka oiski suunnitelmissa kalsarikännit.
Kuulostaa tosi tyhmältä tollanen perinne. Mut tosiaan komppaan muita, että miksei vois vaan sanoa tyyliin että aikoo rentoutua sarjoja katsellen. Mua ei ainakaan yhtään haittaisi sanoa tollasta ku se on totuus kuitenkin. En tee koskaan mitään crazya viikonloppuisin, enkä nää ite siinä mitään outoa/paheksuttavaa.
Tilaan foodorasta pizzaa ja kebsua. Siellä maksaa 6€ kola pullo🤣
Joo ei kuulosta kivalta. Vapaaehtoisena jos myös puheenaihe olisi vapaaehtoinen, se vois menetellä, mutta ei kenenkään vapaa-aika kuulu työkavereille/työnantajalle jos ei halua jakaa. Meillä esimies saattaa joskus spontaanisti palaverin päätteeksi kysellä lomasuunnitelmista tai viikonlopusta, muistaa kyllä mainita että pakko ei ole avautua ja monesti suurin osa on hiljaa, ne kertoo jotka haluaa. Tää on ihan ok. Lisäks meillä on etätyöaikoina järkätty pari vapaamuotoista ja vapaehtoista Teams-kahvitaukoa, joissa voi lätistä kuulumisia tai puhua jostain mielenkiintoisesta työhön liittyvästä jos siltä tuntuu. Nämä on ollu ihan mukavia kun ei oo pakollista. Suosittelen, että ehdotat esimiehelle tuon kokouksen lopettamista tai puheenaiheiden vapauttamista. Kamalaa työajan hukkaamista jos osa kokee ahdistavana eikä ole oikeasti rentoa tiimin sosiaalista kanssakäymistä.
Nukun hyvin ja herään kun haluan. Syön kun tulee nälkä ja juon kaljaa jos tekee mieli. Kukaan ei sano mitä tehdä ja milloin.
Itse olin työpaikan järjestämällä englannin kurssilla, joka alkoi joka kerta sillä, että piti kertoa yksityiskohtaisesti miten viikonloppu oli mennyt. Introverttinä ja yksinäisyydestä kärsivänä se oli kaikkea muuta kuin hauskaa. Miten olisit saanut kertomuksen siitä, että vedit kaljaa, pelasit ja istuit yksin tietokoneella koko viikonlopun. Ja joka kerta sama tarina uudestaan, kun toiset kertoilivat kyläilyistään ja yhteisistä harrastuksistaan, tai kesämökkeilyistä ja matkusteluista. Lopetin kurssin kesken, kun tunsin kärsineeni tarpeeksi.
No ei ny tommosia voi pakottaa. Sanoo sitten jotain "vedän perseet, seuraava". Ehkä olisin itse rohkeampi ja sanoisin vain että "kattoo nyt mitä keksin, mutta omapa on asiani." ehkä se menisi perille.
Ootko töissä esikoulussa, vai missä aikuisten ihmisten töissä tehdään tällasta? 😂
Jos joku on kysellyt "mitäs suunitelmia viikonlopuksi??" niin olen vaan tokaissut että "humalassa koko viikonlopun, ei tätä duunia muuten kestä"
Kuulostaa kyl ahdistavalta tavalta. Varsinkin kun siel on väkisin se yks joka raportoi koko viikonloppuna Instaan muutenkin, niin kuunnella vielä sen selitykset samalla.
Aika usein ideat tähän tulee sellaisilta suorittajilta, joiden elämä vastaa menestyvän ihmisihanteen hyväksyttäviä raameja. Ainakin päälipuolin. Samanlaisia tullut koettua ja kun itse tykkää puuhata kotona eikä olla joka päivä sosialisoimassa tai hankkimassa valtavia kokemuksia, vaikuttaa muihin verrattuna väkisinkin oudolta. ”Ajattelin ajaa simulaattoria ja katsoa Formuloita. ” aiheuttaa pitkän hiljaisuuden. Pitäs varmaan alkaa käydä brunssilla ja laskettelemassa Sveitsissä niin olisi hyväksyttävää tekemistä.
Mitä ihmettä eikai tuommoinen palaveri voi pakollinen olla. On meilläkin ihan kalenterikutsulla teams palavereja kahvitauoille että voi vaikka vkl suunnitelmista höpistä, mutta ei ole kenenkään pakko sinne tulla.
"Base-hyppään kajakin kanssa suoraan kosken kuohuihin. Virkistävän melomisen jälkeen pyöräilen 250km metsässä fatbikella kalliokiipeilemään. Kallion huipulta paikannan ja ammun lounaaksi villisian. Sillai saa kivasti lauantaiaamun kulumaan."
Perus viikonloppu, aamupäivät salilla, illat runkkaan kotona. Onko kyseessä joku pöhinäfirma?
Kerro että ostit uuden frisbeen ja meinaat mennä heittää fribaa. Fiilistelet uuden kiekon luvattuja lento-ominaisuuksia ja millä väylällä meinaat sitä kiskoo. Kyllä ne pian oppii ettei sulta kannata jatkossa kysyä mitään.
Ongelma on vaan siinä et rispiikolffin harrastajia on niin paljon et tästäkin porukasta varmaan 2-3 ainakin kokeillu. Huonolla tuurilla joku kova harrastaja ja sit pitää puhua ummet ja lammet aiheesta joka ei kiinnosta. Terveisin edellisessä firmassa jatkuvasti piti kuunnella Frisbeegolf-juttuja.
Kuulostaa ihan hirveältä palaverilta. Yäk.
>Kuulostaa varmaan aluksi ihan kivalta, eiks joo? Itse asiassa kuulostaa näin aluksikin ihan painajaismaiselta.
"Makaan sängyssä ja itken, kunnes on maanantai."
Kai se jollain tiiviillä porukalla toimii jotka höpöttelis muutenkin noita rutiinilla.. muuten vähän hasardi ehkä.
Oma ikuisuusproggis on kiipeilyretki Himalajan korkeimmalle huipulle. Matka paikanpäälle polkupyörällä tietenkin kuten se kova ruotsalainen hemmo teki 80-luvulla.
"Aijon istua sohvalla ja ajoittain käydä partsin puolella polttamassa myssyt." Pomo tykkäis😁
Juon kaljaa ja katson csi:miamia tv:stä, next.
Taidat olla valtiolla/kunnalla töissä kun varataan puolen tunnin palaveri tuollaiseen
No hyi. Meilläkin oli ryhmäpalaveri perjantai-iltapäivällä, joten aika luonnollisesti sen ohella kysyttiin suunnitelmia. Musta tuntuu, että porukka vähän luovutti kun vastaus on aina jotakuinkin "eipä ihmeempiä, lepäilen ja ehkä nään tuttuja" Sit ne pari vähän samanhenkisempää voi kuulla peliostoksesta jota meinasin mättää menemään tai ties mitä
Ryyppään, runkkaan ja sammun. Oliko muuta?
Ajattelin käydä ensin kävelyttämässä koiran. Sen jälkeen ajattelin käydä Prismassa ja ostaa lohta ja suklaata. Ehkä myös uudet pefletit saunaan kun on tilipäiväkin. Sitten ajattelin mennä kotiin ja vaihtaa kissanhiekat ettei tarvitse niitä sitten myöhemmin viikonloppuna enää miettiä. Ajattelin myös katsoa telkkaria perjantai-iltana. Lauantaina ajattelin nukkua pitkään mutta ei erityisen pitkään. Sitten joudun varmaan kynimään takapihaa jotta siellä viitsii istua nyt kun säät lämpenee.” jne jne. Kerro _kaikki_ kun kerta kysytään 🤷♂️
Hyi miten kusinen traditio ! 🤮🤮
Meillä tehty mun mielestä fiksusti. Perjantaisin noin klo 14 ilmestyy herkkuja kahviautomaattien lähistölle. Ketään sinne ei koskaan käsketä mutta jännästi ne suklaat, keksit ja pullat vetävät magneetin lailla toimistojen väen paikalle ja höpöttämään.
Invasion of Privacy. Ei todellakaan tarvitse kertoa omia asioita koko poppoolle,kerrot vaan lyhyesti ja ytimekkäästi että minun yksityisasiani eivät kuulu muille.
Näköjään ei sovi enää nykyajan työelämään Suomessa että työnantaja yrittää ryhmäyttää porukkaa kun joku siitäkin ahdistuu. Alkaa olla tilanne kriittinen kun ihmispelko (vai ihmisviha?) on mennyt niin pitkälle ettei työkavereille haluta puhua edes vapaa-ajan suunnitelmista, joka kuulostaa aiheena sen verran kevyeltä että ei luulisi olevan kenellekkään ongelma.
Siis miks valitat jostain 15 min asiasta. Sano vaikka että oot myyjä niin luot olosuhteet huomioon ottaen semmosen vkpl että kun kysymys tulee, oot valmiina? Riippuu tietenkin missä työskentelet.